lauantai 31. joulukuuta 2011

30.12. Hangossa


Lähtö Porista 6.15. Holmesin kanssa ja suunta kohti etelää. Noin 9.30. saavuttiin Hankoon Neljän tuulen tuvalle, jossa päivystikin 25-päinen harrastajajoukko. Päivän ykköskohde, jo pari päivää paikalla viihtynyt Suomen 1. talviaikainen kashmirinuunilintu löytyi kivuttomasti. Gomiaa! Linnun löysivät käsittääkseni Petrit Shemeikka ja Ahlroth - onnittelut!


Humein jälkeen tapiteltiin jonkin aikaa 4TT:n suojaisalla terassilla. Kolme pikkulokkia ja härkälintu kepitettiin, samaten muutamia naurulokkeja, haahkoja ja tukkakoskeloita.




Vähäisiä Hangon haviksia Tiirasta illalla ihmeteltyäni sain kuitenkin retkisuunnitelman aikaan. Långörenin venesatamasta löytyi pikkukomppauksella kiuru ja niittykirvinen.



Merellä 8 serraa (tukkagosan), ridi (naurulokki), haahkoja jne. Näkymät kauniit ja mukavaa vaihtelua Porin hiilikasoihin, tuulimyllyihin ja satamarakenteisiin.


Täktbuktenilta ei jäänyt käteen juur mitään, Täktomin lentokentältä vielä vähemmän.



Vedagrundetilta melanitat (mustalintu ja pilkkasiipi) retkipinnoiksi. Kalalokkeja hyöri merellä mukavasti, mut paremmilta lokeilta vältyttiin.


Svanvikin torni ja pari svania.


Päivän kolmas lexa eli isolanttu, siis lapinharakka oli Svanvikin mainittavin havis.


Tiilitehdas jätettiin väliin valon käydessä vähiin, sen sijaan käytiin ottamassa Karjaan Lappträsketistä paikkaelis auringonlaskun aikaan. Järvellä mm. 8 keilapalloa (nokikana), 231 lelubranttaa (kanadanhanhi) ja pari sataa Cygnusta (kyhmy- ja laulujoutsenia), läheisellä pellolla päivysti hiirihaukka.

Retken lajimääräksi muodostui mukavat 49, uupumaan jäi mm. viherpeippo :) Lintuja ehkäpä vähemmän kuin Porin seudulla, mutta telkän ja isokossun korvaavat allit olivat kivaa vaihtelua. Tammikuun alkupuolella ehkäpä uusiks?

torstai 29. joulukuuta 2011

29.12. Isolokki


Turhan kova eteläblosis meristaijia ajatellen siivitti päätöstä kaatopaikkaretkeilyyn. Heti Sontakankaalle päästyäni nousi lintumössö kasalta lentoon. Parkkeerasin hiekkakenturalle ja aloin syynäämään argareita valkosiipisten varalta, pian löytyikin nuoren puoleinen isolokki etelänserkkujen seasta. Samalla nassahti vuodenpinna ja uus PLY:n vuodarienkka 258!
Arvion 3000 harmaalokkia, joista ainakin puolet lähti valumaan merta kohti. Ilmeisesti pormestari meni mukana sillä hukkasin sen kameraan tarttuessani, eikä sitä enää myöhemmin löytynyt.


Ylikasvuisia nokkia näkee harmaalokeilla usein, tässä nuorukaisessa lievästi kuovin piirteitä :)


Viimekertainen isolanttu (lapinharakka) oli vaihtunut perinteisemmän näköiseen yksilöön. Kottaraisia yhä pari sataa, urpoja satakunta, pari halia ja satoja corvuksia (varislintuja).
Poikkesin tarkastamassa Luvian pellot, muutaman kalalokin lisäksi 52 laulujoutsenta ja sitten pimeää karkuun sisätiloihin. Huomenna sit vehreämmille havismaille, Poriin luvataan räntätuubaa.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

28.12. Upupata


Pinnahammasta oli kolottanut jo jonkun aikaa, onhan kelit olleet reduille liki mahottomat. Tänäkään aamuna ei tuuli juuri hellittänyt, illalla kylläkin. Joka tapauksessa hankkiuduimme Matin kanssa aamutuimiin Turkulaisen kerrostalon pihalle viehättävään miljööseen. 15 bongohenkilöä oli joulukuista upupaa vaille lisäksemme.


Upupavajarit korvattiin kohtapuoliin, mitään overdosea ei silti tullut, siksi kaukaa lintu esiintyi. Tämän kuvan myötä ei varmasti syytetä myöskään linnun (son hei harjalintu) häirinnästä, mitä paikalla on kuulemma kameranperistä suoritettu - hyi!


Paluumatkalla tehtiin Huittisissa pien koukkaus Lauhan peltojen läpi. Toivotut peltobyyttonit (Perdix itse, siis peltopyy) piiloutuivat turhan taitavasti, sen sijaan pienessä cardu-poppoossa esiintynyt vuorihemppo oli piristävä havis.
Iltapäivällä ajauduin erinäisten tapahtumien vuoksi suunnitellun Kallioholman sijaan Etelärannan lavalle med Mimosa. Kamerakin unohtu kotio, mut kännyotokset korvikkeena. Pasi (pajusirkku) "tsiytti" itsensä havikseen, joutsen- (>300) ja telkkämäärät (>400) kasvussa.


Preiviikin kalarantaa oli järkätty uusiksi Tapanin toimesta. Uimakoppi katollaan ja pari gomiaa mäntyä kumossa. Ruovikkokin harventunut melkosesti ja laiturit pääosin vedenpinnan väärällä puolella.

Taas kolottaa pointsihammasta, Hangossa kun ois humeita tarjolla (kashmirinuunilintua siis). Tarttee varmaan koittaa korviketta Kallioholmasta, pinnahammas kun ei aina ole viisaudenhammas :)

tiistai 27. joulukuuta 2011

22.12. Vuoden lyhin päivä


Löntystin vuoden lyhimmän päivän redulle Kuuminaisiin, missä Lilja Tatti oli päivää aiemmin nähnyt mukurunnäköisen otuksen.



Vettä Kuuminaisissa piisasi, otin puljutkin heti puomin kohdalla Preiviikinlahtea tarkastellessani.


Loukkeennokkaan oli ajautunut jonkin verran haurua eli rakkolevää. Mitään lintuja hauruvalli ei houkutellut.


Pohjoiskärjestä yhytin härkälinnun ja mustakurkku-uikun. Mukuru lillui saarten välissä kuvan keskellä. Merellä hiljaisen puoleista, noin sadan mustalinnun lössi parveili Säpin koillispuolella ja eteläkärjessä istui pari nuorta ridiä (naurulokki).


Sankat lumipyryt rytmittivät retkeä, näkyvyyden lähestyessä nollaa komppailin Loukkeennokan katajista yksinäisen turbon (tundraurpiainen) ja kolme tilheä muutaman tintin lisäksi.

torstai 22. joulukuuta 2011

Rauhallista Joulua!


Rauhallista Joulua ja pinnarikasta vuotta 2012 toivottaa Himopointsaaja perheineen!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

21.12. Rossicus


Pitkästä aikaa suhteellisen kirkas ja liki sateeton päivä, eli maastoon oli kiiruhdettava. Hiukan arvellutti mahtaisko Ooviikin torniin uskaltaa kavuta - vesi korkeella ja pitkokset liukkaat. Vedenkorkeus kuitenkin selvästi ounastelemaani alempi, pitkokset vähän sinnepäin.




Kaunis 30:n pyrstötiaisen parvi hyöri aivan tornin tuntumassa, mukana muutama hippiäinen ja viis lajia Paruksia.


Lahdella lintuja maltillisesti.


27:n lason (lapasotka) parvi oli vessuosaston helmi. Pukujen perusteella eri parvi kuin viime käynnillä.


Pienen lumikuuron heikentämän näkyvyyden saattelemana päätin tsekata Etu-Amerikan joutsentilanteen. Komeat 243"78' kirjautui havikseen ("=vanha, '=nuori).


Laskentapalkkiona toimi rossicus (tundrametsähanhi), viimeks parvessa hillunutta vapoa (valkoposkihanhi) ei näkynyt.


Sontakangas yhä isolokiton. Päivämäärän puolesta uskomaton 250:n kottaraisen parvi sinkoili kaatsilla, pääluku kasvanut viime näkemästä. Argareita tonni, mutta ei petoja. Sit sytty autosta öljyvalo ja päätin öljynhakureissulle joutunutta velipoikaa (kiitos!) odotellessani kävellä Hangassuon entisen kaatiksen ympäri.
Kasan runsaissa rikkaruohoissa hyöri 150:n urpiaisen partti, muassaan vähintään 10 turboa ja viis cabareeta (tundra- ja ruskourpiaisia). Tartee kompata joku viikonloppu tarkemmin, ties mikä chryso tai spodo rudessa lymyää :)


Kaupungissa piipahdin tarkastamassa Päärnäisten koristeomenat. Huonona marjavuotena paikka vois imaista jonkun obscuruksen. Tilhiä about 40 ja yks räksä herkuttelemassa, mut ei vielä raria.

maanantai 19. joulukuuta 2011

19.12. Lullula ässäks ja enkkaa sivuumaan



Kerkesin vihdoin hoitelemaan Munakarin säikällä Yyterissä viihtyneen Meren Tapsan löytämä lullulan (kangaskiuru) joulukuunlistalle. Lullulasta nassahti samalla myös kk-ässä, eli laji jonka olen nyt havainnut Suomessa jokaisena kalenterikuukautena. Tässä kohtaa ässä on selkeesti eri kuin pinnaralleissa, joissa se merkitsee vain yhden joukkueen herkuksi jäänyttä lajia.


Hakkuulla ruokaili Meri-Porin viimeinen teeriparvi, neljä koirasta ja naaras. Kait niitä hiukan enemmänkin seudulla elelee, jos pesinnät on sujuneet.
Ainakin kaksi pinicolaa (taviokuurna) vihelteli mennen tullen Kerinjärven ja Haventojärvien välimaastossa. Lajista nassahti PLY:n vuodari, kun ainut aiempi pinacolaada tänä vuonna näkyi Asikkalassa tammitikkahoidon ohessa. Laji oli listalla nro 257, eli samoissa lukemissa mennään kuin viime vuonna. Tänä vuonna en tosin ole mitenkään enemmälti plyryn vuodareihin keskittynyt, listalta uupuu mm. yhä hoidettavissa oleva pesimälaji, riekko. Potentiaalisia pesimälajeja ovat myös paikallisvuodareista puuttuvat rastaskerttunen ja lapinpöllö. Keväällä ois ollut helposti hoidettavissa "tosi" mielenkiintoiset ruostesorsa, jallu (jalohaikara) ja amerikantavi. Oriooluskin (kuhankeittäjä) olis varmaan onnistunut. Isolokki, jääkuikka, tunturipöllö ja pikkuruokki lienevät yhä potentiaalisia... Tarttis vääntäytyä Kallioholmaan tahi kaatikselle, ehkäpä jo huomenna?


Kotona odotti mukava ylläri :)

tiistai 13. joulukuuta 2011

13.12. Sontis


Vesisateen tauottua läksin Santakankaan kaatikselle tutkailemaan lokkifaunaa. Gomia nuor göntti (kanahaukka) päivysti valotolpalla - lokit eivät ollee moksiskaan. Merikotkat olivat saartaneet kasan lokkimössön toiselta suunnalta, silti argarit olivat pitkästä aikaa hyvin näytillä ja pääosin maassa. Parin vuoden isolokiton kausi jatkuu yhä, vaikka valinnan varaa oli 2000:sta harmaalokista ja 50:stä merilokista.
Staroja (kottarainen) yhä PLY:n talviaikainen ennätyspotti; reilu 200 yksilöä. Köyliön kaatiksella on samanmoinen lössi, mutta suurin noteeraus sieltä on 200 Porin 208:a vastaan.
Keltasirkkujen määrä oli kasvanut pariin kymppiin. Urpiaislajeja tempasin yhdestä kolmeen laskutavasta riippuen (flammea, cabaret, exilipes). Vesihanojen auettua uudelleen painuin takasin himaan.

Poikkesin naapurin graafikon luona, joka ratkaisi kameraongelmani. Nikonin valikoista löytyy kohta "puhdista kenno", sitä kun napsautti niin johan poistui tuubat linssistä! Amatöörin elämä ei ole aina helppoa.

maanantai 12. joulukuuta 2011

12.12. Merry-Pori


Merrymetso Mutterilla.

Ajelin kymmeneksi Kallioholmaan aamustaijille, toiveissa ruusulokit ja muut Jäämeren elävät. Totuus ei ihan vastannut odotuksia, päivä ei valjennut ollenkaan, merellä harmaalokkiliikennettä lukuunottamatta hyvin hiljaista ja reilun tunnin jälkeen alkoi lorottaa vodaa. Huomasin kameran sisuksiinkin päässeen jotain tuubaa; ostin pikku-zoomin ihmis-maisemakuvaukseen ja sitä vaihdellessa lie kenno imaissut shaibat sisäänsä. Eipä tuo silti pahemmin häirinnyt, mä kun en ajattele itseäni minkään sortin kuvaajaksi vaan dokumentoijaksi. Fotograafisen evidenssin tärkeyttä rariteettien kohdalla kun ei voi liiaksi nykypäivänä painottaa - jos harrastusmuoto on rarinmetsästykseen kallellaan.

Jotain havikseen tarttunutta;
haahka 1p
pilkkasiipi 1p2m
mustalintu 7p
alli 18p

Tahkoluotoon asti kun olin ajellut, tsekkasin sateesta huolimatta vielä Tyrnikarin tyrnit ja ruokinnan, Räpsöön kylän ruokintoja ja kalasataman sekä Levon putken. Kerrottavaa ei juuri jälkipolville herunut.
Kaupungissa sain päähäni tarkastaa vielä Päärnäisten koristeomenapuut rariturdusten varalta, räksään oli tyytyminen. Valtionsillalta havaitsin pari kookasta pllää radanvarren puiden latvoissa, pysäytin auton vähemmän laillisesti ja tajusin katsovani nokkanilssoneita (-varpunen). Ainakin kaksi lintua istuksi viherpeippojen kanssa, ehkä enempikin, mutta takaa kuulunut äänimerkki sai mut jatkamaan kotimatkaa.
Toivon mukaan ilmatieteenlaitos on taas väärässä ja huomenna pääsee ulkoilemaan, jos vaikka kattopaikan sykkeeseen...

torstai 8. joulukuuta 2011

8.12. Cabareeta Kaatiksella



Vajaan parin tunnin kaatopaikkakytiksen mielenkiintoisinta antia oli 36:n urpiaisen partti. Parvessa oli kaksi "tavallista" urpiaista (kuvassa oikealla), kaksi ruskourpiaista (kuvassa keskellä) ja 32 tältä väliltä olevaa buffinaamaista valko- tai ruskeasiipijuovaista urpoa.


Harmaalokkeja paikalla vajaat 900, merilokkeja 36 ja 50:n kalalokin parvi joka kävi kääntymässä kasalla.


Vanha frugi (mustavaris) istuskeli naksujen seurassa. Kottaraisia yhä jotain sadan ja 150:n väliltä.


Merikotkia istuskeli kaatiksen reunapuissa parhaillaan 2"2kv2' eli kaksi vanhaa, yksi toisen kalenterivuoden lintu ja kaksi nuorta. Myös nuorennäköinen maakotka istui etäällä männyssä, 2kv merikotka pelotti linnun kertaalleen kauemmas.


Kaatiksen jälkeen piti kiertää lahtia, mutta sankka lumipyry muutti suunnitelman. Tarkastin Pinomäen aukeen, pari genaa (kanahaukka) ja 120:n kellin sekä 70:n pivan potti (keltasirkku- ja pikkuvarpusparvi) olivat mainittavimmat.
Kanahaukan saalis jäi hiukan hämärän peittoon, vesimyyrää tai rottaa arvuuttelin koon perusteella.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

7.12. Ai, Sakka-Paavo povaa pakkasia


Ekojen pakkasien myötä oli ajankohtaista katsastaa Levon putki. Lauhdevesien sulana pitämä purkuputkien ympäristö on usein antoisa retkikohde talvisin. Paikalta on kepitetty talvikuukausina mm. leppälintu, tiltaltti, viis lajia rastaita, kolme lajia kurppia jne. Lintujen lisäksi paikalla asustaa vankka kotisirkka (vai mitä ne o?) kanta, tänäänkin putkella siriteltiin parissa kohtaa.



Itse putkella vain kolme lintua, kaks mustarastasta ja yks määrittämätön pl, ehkäpä köyhä (punarinta) joka viuhahti liian nopsaan ruovikon kätköihin.
Tinttiparven peesissä liikkui kaunis koiras pikkutikka, ihan kiva havis näin joulukuulla.


Technipin altaiden komppauksella löytyi pulmunen. Enimmäkseen sulaan altaaseen oli jostain tipahtanut tavi.


Biman (ylänkökiuru) happari mielessä kolusin Kirrin tyhjän isa-kentän.


Etelärannan vesilintufauna ei ollut kokenut dramaattista pakkaslisäystä, sankka lumisade söi näkyvyyden torniin kavuttuani.


Iltapäivän hämyssä tarkastin vielä Ooviikin. Tukkasotkia 47 ja lahden suulla mukava 26:n lapasotkan potti. Eiliset tavi ja tuskelot (tukkakoskelo) sen sijaan kaikonneet.