perjantai 29. heinäkuuta 2011

29.7. Eteläranta-Kirri-kp


Vähän ennen kuutta Etelärannan tornissa, vajaassa puolessatoista tunnissa ei kirjoloxioita tai paljon muitakaan muuttajia. Hysäreitä pyöri puskissa mukavasti ja pari scirppaa (rytikerttunen) yhä laulutuulella. Yli-iso pikkulanttupoikue vieläkin maisemissa, joskaan kaikkia kahdeksaa nuorukaista ei saatu näkyville. Kiitokset Jörgen Palmgrenille pikkulanttukommentista; pesäkorttiaineisto tuntee kahdeksanmunaisen pesyeen(-itä).


Technipin altaalla kohtuullinen räyskäpoppoo, pienemmät tiirat häipyneet etelään.


Pari tylliemoa hätäili vielä täysikasvuisen jälkeläisensä puolesta, muuttokahlaajista vain vähän perusvikloja ja kolme vanhaa lapinsirriä.


Karhuluoto ja Surffiranta tarkastettiin - peruslajeja ja pieniä yksilömääriä.



Kaatiksella pari tonnia argareita (harmaalokki) ja yksi selkälokki, jolla yllättäen argari-tyyppiset vaalean lihanpunaiset jalat. Yleensä vanhan fuscuksen jalat on keltaiset, esiaikuisilla on usein tän väriset, mutta mitään nuorempaan ikäluokkaan viittaavaa ei linnussa näkynyt; p10 mirrori, ad-höyhenpuku, nokka ad-tyyppinen jne.


Punaviinialtaalla kävi juomassa 3kv-type CA56L harmaalokki, sama lintu alla eilen Aittaluodossa kuvattuna. Myös PPHH yhä maisemissa, muita lukurenkaita ei osunut silmään.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

25.7. Riuttista pukkaa


Aamunavaus yllättäin Etelärannan lavalla, pl-staijissa ja kirjoloxia projektilajina. Eipä näkynyt, kahlaajilla kuitenkin hyvää meininkiä.


Pikkulanttuja viihtyi lavan ympärillä koiras ja naaras sekä peräti kahdeksan nuorta. Yhdessä pesueessa tuskin voi olla kahdeksaa nuorukaista, vai onko jolla kulla parempaa tietoa?


Kahlaajamenon siivittämänä Lietteille monen muun harrastajan tapaan. Särkällä kivasti lintuja, mm. 32 räyskää.


Suosirrejä ynnättiin 830 yksilöä, kaikki vanhoja alpinoita. Seassa karikukko, 10 kuovisirriä ja 7 isosirriä, vaan ei rusokaulaa...



Puoli ysin maissa hiffasin riuttatiiran kalastelemasta uloimpien särkkien edustalta. Mattikin löysi linnun samoin tein ja nassautti siitä komian porinpinnan, itelle tosispondeheinäkuunvuosiprosu! WOW! Lintu oli sulkinut pidemmälle talvipukuun (valkoisempi otsa) kuin Kirrissä 22.7. näkemäni, joten kyseessä eri yksilö.


Liljan Tatti ja riuttatiira - kiitokset Tatille riuttisdokkarikuvista!


Heli, Pasi ja elishymyt :)



Porukkaa valui paikalle pitkin kuuden tunnin oleskelua ja tahti kait vain kiihtyi iltaa kohden riuttiksen surffaillessa Yyterin hiekkojen ja Lietteiden väliä. Kyseessä lienee vasta toinen koko Suomessa kunnolla bongattavissa ollut voileipätiira, eka(t) olivat Hangossa muutama vuosi sitten.


Päivän laji oli kuitenkin isokeltaj... eikun mustaviklo ;) Viklot jo pääasiassa nuoria, eniten ynnättiin liroja, n. 250.


Pasin Hissalla tarjoamien eliskaffeitten (kiitos!) jälkeen otettiin varaslähtö Kaarinaan, mutta pian palattiin Fleiviikin niittyä katsastamaan. Keväällä kaadetut lepät pukkaavat uutta oksaa kovaan tahtiin.


Pooliviikin lammaslaitumella selvisi vihdoin kultasirkkujen katoamisen syy Suomesta - entinen Porin paras aureola-pajukko raivattiin laitumeksi kusivihaajien toimesta.


Lammashaikaraparvi


Yhtään kurppaa ei noussut laitumen läpi saapastelulla, 19:n pensastaskun parvi oli kuitenkin kiva, kuin myös pikkulanttupoikue (-lepinkäinen).



Flevarin jälkeen tarkastettiin vielä Santakankaan micat, tulos pyöreä nolla. Argareita (harmaalokki) kivasti 2500, ainut fuscus (selkälokki) tällä kertaa 3kv nimirodun lintu. Melkosen vähän noitakin Porin puolessa havaitsee.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

22.7. Riuttis



Rantalöhöreissu Karhuluotoon sai mukavan käänteen kun Mimosa nukahti takapenkille. Koukattiin katsomaa Technipin altaat, jotta päikkärit saisivat hieman pituutta.


Kahlaajia etualtaalla yllättävän hyvin olosuhteisiin nähden, mittari heilui +31 - +34 Celciuksessa, silti mm. liroja 111, kuovisirri ja jänkäsirriäinen ruokaili laajalla lietteellä.
Kahlaajalaskennat keskeytti läheltä kuulunut repäisevä ja kova riuttatiiran ääni! Löysinkin linnun nopeasti plottalla sen lentäessä jo altaan itäreunan päällä. Vanha riuttis jatkoi koillisen suuntaan Kolpanlahdelle ja Matleenakin ehti sen havaita.
Poikettiin paikalla vielä muutaman tunnin päästä uudelleen, mutta voileipätiiraa ei enää näkynyt.

torstai 21. heinäkuuta 2011

20.7. Eestiläinen



Etelänharmaalokkivahdissa taas pari tuntia, kohdelajia ei vielä löytynyt ja haarahaukkakin pysyi piilossa.
Korpille maistui reissumies.


Kaatiksen ainut frugi (mustavaris), naakkoja pari tonnia.


Viimekerran Liettulainen argari (harmaalokki) oli vaihtunut Eestiläiseen. Jännästi rengas sääressä, toisin kuin Suomessa on totuttu. Ainut lukurengas luku oli ad argari "PPHH".


Nuoria argareita vasta kahdeksan. Kuvan lintu oli muista poikkeava melko mustavalkoisen yleisvärin ja vaalea pään sekä ruumiin puolesta. Taustalla vanha merilokki.


Siiven alapintakin tavallista vaaleampi.


Alaperä ja vatsakin harvinaisen kuviottomat.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

19.7. Alpinaa pukkaa



Tänään olikin oikein gomia retkipäivä Lietteillä. Vedenkorkeus mukavan matala, liki tyyni ja yöllä-aamulla sopivan suttuinen pudotuskeli. Heti pitkoksen päähän näkyi reilun 700:n alpinan (suosirri) potti ja sitä laatua sitten piisasikin. Kello kahteen mennessä sigma n.1650 yksilöä, eikä meno tainnut olla edes hiipumaan päin.


Porukkaa käväisi paikalla likemmäs 30 henkeä, osa vain pitkoksen päässä kääntymässä. Useamman tunnin paikalla viihtyi ainakin kymmenen harrastajaa.



Alpinaparvista laskettiin mm. 40 kuovi-, 60 iso-, 2 pikku- ja yksi pulmussirri. Muita kahluja mm. vajaa 300 liroa, 30 tundrakurmitsaa, 4 pikkukuovia, 20 punakuiria ja 50 kuovia - gomiaa! Vikloista jo suurin piirtein puolet nuoria, tundran lajit kaikki vielä vanhoja.


Yksinäinen sepelhanhi tupsahti jostain vesirajaan ruokailemaan. Vasta vuoden 3. yksilö (ellei kyseessä sama lintu) Porista, kaikki Lietteiltä. Naurulokkeja muutteli hiljaksiin eteläisiin ja tiirojen määrätkin lisääntyneet. Myös jokunen ardea taisi tulla lahden poikki, kait sieltä vielä jallujakin tänä syksynä...

perjantai 15. heinäkuuta 2011

15.7. Liettualainen


Tarskan deja vu näyttää mikoja (etelänharmaalokki), lokkiväijyyn siis. Kaatiksen ainut fuscus (selkälokki) viihtyi yksinään hiekkakasalla.


C1K21 ja kaksi muuta lukurengasta sain luettua, kaikki ad argareilta (harmaalokki).


Ainut metalli mistä sain mitään selkoa oli Liettualainen.



Liettuassa pesii cacejakin (aroharmaalokki), tämä kuitenkin tuiki tavallinen harmaalokki.


Kauden ensimmäinen ja päivän ainut nuori argari oli kotimainen.

14.7. Lietteet




Lietteillä vesi pitkästä aikaa hyvin matalalla parin päivän navakan luoteispuhurin siivittämänä. Korkeapaineisen kelin "ansiosta" kahlaajat hukassa, vain muutama perusviklo, yksi tylli ja punakuiri sekä kuuden isosirrin sakki.
Tunnelma Lietteillä hyvin syksyinen, linnunlaulu vähissä ja varoittelevia emojakin enää kaksi punkkuvikloa.



Kala- ja lapintiiroja yhteensä peräti 430 yksilöä, joista noin neljännes nuoria. Lapintiiroja selvä enemmistö. Ristisorsat vähentyneet 22:n aikuiseen ja yhdeksään poikaseen. Muutkin vesilinnut huvenneet, esim. anaksista vain 100 haapanaa.