sunnuntai 31. lokakuuta 2010

31.10. Viimein viti


Eilen Kuuminaisten jälkeen pistin kännyn äänettömälle ja samantien oltiin rankaistu. Mäkelän Esa löysi Toukarilta Porin ensimmäisen viitatiaisen, 341. laji Poriin. Suuret onnittelut ja kiitokset Esalle!
Ei auttanut muu kuin hankkiutua sunnuntai aamuksi paikalle, tosin tunnin myöhässä kun kello oli siirtynyt omia aikojaan herätyksen asettamisen jälkeen. Sama ongelma muilla paikalla olioilla - nykytekniikka on gomiaa :)


Eipä kovin pitkään tarvinnut ihmetellä kun Vuonokarin Tapani soitteli jotta "pitsää" kuuluu paska-altaitten liki, sittemmin vakiopaikaksi muodostuneesta rantavitikosta.
Lintu liikkui pikkuparvessa ja kadotimme sen kuvan mukaiselle paikalle MSi:n SSP-mestan tuntumaan.


Yllättäin lintua ei enää sunnuntaina havaittu uudelleen, onneksi se on kuitenkin myöhemmin ollut suht helposti hoidettavissa.


Iltapäivällä riensin vielä katsomaan Esan ja Saaren Sepon löytämää virtaväiskiä, joka ei kuitenkaan enää suvainnut näyttäytyä.


Kallioholman sumuisessa kärjessä kuitenkin jonkinlaisena lohtuna merisirri.

lauantai 30. lokakuuta 2010

30.10. Kuuminainen


Aamuvarahin Kuuminaisiin.


Ruovikon reunasta räpsähtänyt taivaanvuohi oli kärjen ainut kahluri.


Vesi melko korkealla.


Loukkeennokassa staijattiin tovi navakalta etelätuulelta suojassa. Kalalokkeja oli liikenteessä kohtuullisesti, seassa ei naurulokkia kummempaa.


Kärjen tyrnit tyhjennetty tyystin.


Katajikossa muutamia tinttejä, mutta ei niitä toivottuja lajeja.


Pulmunen piristi rantaviivan koluajaa.


Eteläkärjen golfkenttä tyhjillään.


Kuuminaisista vielä Pasin vinkin perässä Etelärantaan pinicolastaijiin, reilussa tunnissa ei näkynyt, lahden ylittänyt pohjantikka oli kuitenkin mukava havis.

torstai 28. lokakuuta 2010

23.-27.10. Säpin lintuasemakurssi


Launtaina alkoi puolilegendaarinen PLY:n ja BirdLifen lintuasemakurssi nuorille. Lähtö viivästyi hieman kovan länsipasaatin vuoksi. Korvaavana toimintana kompattiin Kirrisantaa eilinen lyvaki mielessä - mielikuviin lyvaki tällä kertaa jäikin. Vakio valkoviklot ja muutama pulmunen mainittavimpina haviksina.


Levon kautta Enikselle jossa tarkkailtiin mm. uiveloa ja paria harmaahaikaraa kauniisti kuvitetussa piilossa.


Kankurin kyytissä päästiin iltahämärissä Säppiin, meri oli tällä kertaa Särkänniemi-tyyppinen. Lauantaina Kankuri kyyditsi myös PLYn lintukerhon päiväreissulle saareen.


Aamuvakiot hoideltiin lähinnä Krävelissä. Parhaana vetona Lundgrenin skarppaama nuori pikkukajava - Gomia oli! Hyvän näkyvyyden ja meneillään olleen saaripinnakisan avittamana Kosu tempaisi (=väänsi) mantereen päältä pari harakkaakin. Kuvassa leirin tuleva julkimo, Ariel joka palkittiin leirin jälkeen Vuoden nuorena lintuharrastajana - onnittelut!


Saari kierrettiin päivittäin useampaan otteeseen. Puskien loppuessa innokkaimat komppasivat puita.


Rantaniityt näyttivät tällä kertaa paremman puolensa vain rengastaja Sillanpäälle joka nassautti ekana iltana hämärissä isokirvisen Hanhistosta. Kuva Paskalaguunilta Lepistöön päin.


Prakala ja monina aamuina orneille tuulen suojaa tarjonnut pommikoppi.


Armottoman retkeilyn tuloksena päästiin eliskättelyitä suorittamaan tuon tuostakin; Unkkeri ja Aija kättelevät taviokuurnaa listoille.


Rarisumu ja Suomen paras taigakirvisniitty.


Tepon, Niklaksen, Aijan ja Tomaksen löytämä vaalea hernekerttu otettiin käteen asti tarkasteltavaksi.


Vieras kaukaa idästä vai supisuomalainen viivyttelijä?


Öiseen aikaan lauloi asemalla helmipöllönauha, muutama helmeri saatiinkin verkosta rengastettavaksi liki joka yö. Säpinkävijöille reissun kovin laji oli pöllönauhaa ihmettelemään tullut lehtopöllö, noin 4. havainto Säpistä ja kaikille saarenpinna.


Vakioverkoilla oli mukavasti liikettä, vajaat sata lintua per aamu sai kihlat jalkaansa. Pääosin tinttejä, puukiipijöitä ja hippiäisiä, mutta kaksi hippiäisuunilintuakin mahtui joukkoon.


Hippiäisuunilinnun eli pron eli hipsun tuntee parhaiten voimakkaasta päälaki- ja silmäkulmanjuovasta sekä keltaisesta yläperästä.


Prolla oli mainio esiintyminen menossa ja rengastettujen lisäksi yhytettiin maastosta peräti kuusi yksilöä. Kuvan lintu kähmyili Kuolinnokan tyrneissä.


Hipsu Hanhiston auringonpaisteisessa metsänreunassa.


Mitään mittavia massoja ei tavattu, mutta urpiaisia oli varsin mukavasti liikenteessä. Tundraurpoja ei joukosta löydetty ainuttakaan.


Kolme teertä oli asettunut saarelle pitkästä aikaan, arvokas Säpinpointsi nuoremman polven saarelaisille. Muita mukavia haviksia leirin ajalta olivat mm. kaksi nokkavarpusta, kymmenisen merisirriä, pohjantikka, leppälintu, metsäkirvinen, lapinsirkku ja useat jänkäkurpat.


Enimmäkseen Hanhiston hauruilla viihtyi 1-2 myöhäistä punajalkavikloa päivittäin. Toisinaan seuranaan myös tundrakurmitsoja, suo- ja merisirri sekä punakuiri.


Sonnit olivat yhä laitumillaan. Aseman pihapiirissä oli tuoreet aidantolpat, mutta langat puuttuivat vielä välistä. Mufloneita päästiin näkemään pariin otteeseen ja jokunen sammakko sekä rantakäärmekin vielä.


Illanvietto oli enimmäkseen rauhallista, Tringalaisedustuksen osalta myös hieman levotonta ;) Varsinkin tokana iltana ratkennut saarenpinnakisan voitto nosti suupielet korviin.


Ensi vuonna uudestaan, ehkäpä jo kesäkuun alkupuolella?

KSS!

Lisää kuvia kurssilta Taru Sunisen kuvasivuilla.

maanantai 25. lokakuuta 2010

24.10. Hernekerttu Säppi

Teppo ja nassikat löysi Heken Paskalaguunin vierestä tyrniköstä. Lintu näytti melko vaalealta, mutta "normaalin" kokoiselta. Kerttu ei äännellyt laisinkaan, vaikka kaiken sorttisia atrapointiyrityksiäkin suoritettiin. Myöhemmin lintu otettiin handuun tarkasteltavaksi, mutta ei näistä taida nykytiedoilla saada mitään irti. Kaipa se voi ihan tava-hekekin olla. Kommentit kuitenkin tervetulleita!

Mitat:

siipi max 65,0
3.käs 48,4
pyrstö 57,6
nokka kalloon 10,6
nokka höyh. 7,2-7,3

Siipikaavio

10. 10,5 (lyhyempi kuin 4.)
9. 9,1
8. 7,8
7. 5,0
6. 2,0
5. 0,5
4. 0 (kärki)
3. 0,5
2. 4,2

Uloimman pys. valkoinen sisähöydyssä pisimmillään 27,0.






perjantai 22. lokakuuta 2010

22.10. Lyhytvarvaskiuru


Välipäivän keskeytti Emin Kirrisannasta löytämä lyvaki. Samoin tein paikalle, Emi tuli vastaan ja läksiessään soitti lipputangon nokkaan nassahtaneesta hiiripöllöstä.


Lintu viihtyi keskikannaksella, varsinkin sen kärjessä seuranaan västäräkki ja pari valkovikloa.


Lintu oli melko arka, mutta jonkinlaisen dokumenttikuvan sain kuitenkin survaistua. Porinvuodarilukema nousi mukavaan 247:än, siihen vielä pinicola, turbo ja cinclus niin kivalta näyttää.

21.10. Vapäti-hylsy


Ouramon Jouko ilmotteli Luvian Lankoorissa näkemistään ja kuvaamistaan valkopäätiaisista. Kertoi kuvissa toisen linnun näyttävän ehkä risteymä-tyyppiseltä turhan sinisen pyrstön perusteella. Hankkiuduin ite samoin tein paikalla parin kymmenen muun kanssa. Tyytyminen oli kuitenkin sinipäihin. Maasto oli melko haastavaa; eri kokoista ruovikkoa joka puolella ja suurin osa rannoista mökkejä/taloja piukassa. Hylsy siitä sitten seurasikin.


Tarsigerissa on tämän kuvan oikeanpuoleisesta yksilöstä suurennokset, molemmissa sama lintu joka on ilmeisesti risteymä; päälaella näyttäisi olevan sininen "huntu" ja pyrstössä liikaa sinistä. Sen sijaan aivan alavasemmalla kuvassa näkyä lintu vaikuttaa aidolta. Toivotaan havikselle RK:ssa menestystä, kyseessä on PLY:n alueelle uusi laji.
Kiitokset Joukolle kuvan lainasta ja nopeasta tiedotuksesta! Onnittelut hienosta löydöstä niin ikään.

20.10. Yllättäen kaatiksella


Lokkeihin ei sitten ikinä kyllästy. Lajikäsite tekee niistä mielenkiintoisen, ne kun eivät sitä tunnu noudattavan :)


Päivän mielenkiintoisin argari oli mielestäni tämä 3kv:n linnuksi määrittämäni. Pienikokoinen, pitkähkösiipinen, pyöreäpäinen. Ei se varmaan mihinkään sovi, lienee vaan naaras harmaalokki, mut oli sitä kiva ihmetellä.


Lokit olivat koko vajaan neljä tuntia paikalla pällistellessäni oikein mukavasti näytillä. Välillä olo oli oikein piiritetyn tuntuinen. Juuri kun ajattelin että nyt on joka jamppa nähty moneen kertaan tuli näkyviin tämä epeli.


C79C ei ole enää näkynyt, mutta tämmönen "Pied Jackdaw" näkyi.


Vajaan neljän tunnin jälkeen tapahtui jotain ja kaikki lokit suunnistivat Hangassuon puolelle lepäämään, niinpä siirryin itsekin samoihin puuhiin Viikkarin suuntaan.