perjantai 30. heinäkuuta 2010

29.7. Arokana!

Lappeenrannasta kajahti ennätyslämpimän päivän aamuna: AROKANA paikallisena Toikansuon kaatiksella. Pienen epäuskokohtauksen jälkeen kamat kasaan, Matti + Jaska föliin ja suunta kohti Mongolian arojen legendaarista kasvattia.


Arokana, nykyään arokyyhky voisi olla yhtä hyvin vaikkapa arokurmitsa. Lennossa lintu toi hyvinkin mieleen kyyhkyn kuin myös kapustarinnan, maassa töpötellessään Syrrhaptes sai ajatukset kääntymään riekon suuntaan :)








Lintu oli löytynyt alueen turkoosinsinisten lampien reunalta, josta se oli kadonnut hälyä tehtäessä, vain loittonevan äänen kuuluessa taivaalta. Onneksi ensiaallon bongarit löysivät arvovieraan uudelleen vajaan kahden tunnin kuluttua sen laskeutuessa taustalla näkyvälle rudelle.


Kanan löytäminen rudelta ei ollut aivan yksinkertainen tehtävä. Pikku paniikissa ja elohopean kohotessa +36 celsiukseen alkoi yhdellä jos toisellakin hieman keittää :) Kaatiksen kukkulalla kuultiinkin mm. "NYT NÄKYY HIENOSTI... se on uuttukyyhky..."


Levotonta tunnelmaa ylläpiti monilta matkasta unohtuneet vesipullot sekä sitkeät huhut tummien möttien pinnakelpoisuudesta. Kaikkien helpotukseksi lintu antoi itsensä ilmi nousten vilkkaasti äännellen rudikselta (n.100 metriä viimeisestä mötistä, jonka selkähöyhenet kuulemma olivat oikean väriset ;) ja laskeutuen avoimesti näkyviin lammen rannalle.


Pallasin hiekkateeri nähtävissä kuvan keskellä. Oli se vaan niiiiiiiiiiiiin gomia!!! Unelma laji kerrassaan! Ainakin omissa kirjoissani vuoden kovin havis jättäen taakseen niin amerikanpässin, munkkikorpparin kuin hietatiirankin.


Onnittelut ja kiitokset linnun löytäjälle, Matti Vanhapellolle sekä kaikille linnun bongausta edistäneille!

Saman sorttista tarinaa linnusta
käpykaartin sivuilla
Jänden blogissa

Suomen ja WP:n aiemmat havainnot lajista.

torstai 29. heinäkuuta 2010

28.7. Clanga @ Teemuluoto

PE skarppasi Suistosta 27. päivä kiljukotkan. Laji on aina näkemisen arvoinen, joten seuraavan päivän ohjelmaan kuului Teemuluodon staiji.


Paikallisia petoja oli mukavasti ilmassa. Lähinnä ruskiksia (n.10), joista a4' tuli tornin ylle kretsailemaan.


Ainakin kuusi subbaria nautti deltan Odonata-menusta.


Petojen lisäksi katsottavaa oli melko vähän, merihanhet (n.150) tarkistettiin kuitenkin tunnollisesti.


Clanga odotutti itseään reilut pari tuntia kunnes löytyi liitelemästä Fleiviikin yltä. Vajaan vartin lenneltyään se tipahti Fleiviikin niityn reunaan lepän oksalle patsastelemaan.
Kyseessä on eri yksilö kuin alkukesästä paikalla viihtynyt 3kv-lintu, joka oli vaihtanut sisimmät käsisulkansa, tältä linnulta nuo sulat nimittäin puuttuivat.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Al Biino

Somerolla 26.7.2010 tien varressa kuvattu albiino varis (kuva Matti Mäkelä).

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

12.-14.7. Hellettä paossa

Maanantaina lähdettiin hellettä pakoon meri-ilmaan Säppiin.


Kotiutumisen jälkeen tarkastamaan Hanhiston kahlaajatilanne. Niityllä tuhansia perhosia, ruovikko on kukistettu!


Vedenkorkeus mukavalla tasolla, Peräkulman tienoolle oli muodostunut kahlaaja-atolli.


Yksi ylämaansonneista vietti aikaansa tois puol aitaa, lauma oli kuulemma alkanut vierastaa jalkansa loukannutta highlanderia.


Loput sonnit köllivät enimmäkseen aseman pihapiirissä. Piha tullaan aitaamaan tänä vuonna ulos laitumesta ja aidan tolppien paikat olikin jo katsottu valmiiksi. Aitalinjaus jättää pihapiirin rakennukset sisälleen, mutta esim. paskahuussin takaniitty jää sen ulkopuolelle.


Aitalinjan tarkastajat pyörivät pihassa.


Reissun ainut alli erittäin paikallisena satamassa.


Sulkivia sorsia oli kertynyt Hanhistoon kohtuullisesti, enimmillään 8 jouhisorsaa, 187 tavia, 32 haapanaa ja 3 harmaasorsaa. Amerikantavia ei olisi enää joukosta erottanut, vaikka se siellä olisi sattunut olemaankin.


Kalatiirat ovat selvänä vähemmistönä Säpissä, tänä kesänä saarella on kolme paria, kaikki pääsaarella. Sen sijaan lapintiirat pesivät kaikki Präälissä, tiistaina ynnäsimme 267 vanhaa ja vain 27 nuorta yksilöä. Kalatiiroilla ei ollut jäkikasvua, liekö syy saaren hyvin voivan kettukannan?


Suosirrejä laskettiin päivittäin vajaat sata, kuovisirrejä parikymmentä.


Keskiviikko aamun ukkoskuuro oli pudottanut rantahaurulle 11 tundrakurmitsaa ja isosirrin. Lännennokan edustalle laskeutui etelänkiisla.


Muffeleita nähtiin kahteen otteeseen, käärmeitä ei lainkaan.


Vakioasukkaisiin kuuluu muflonien lisäksi Säpinhullu.


15. asemavuorokautta.


KSS!

lauantai 10. heinäkuuta 2010

3.7. Kallioholma ja Lietteet

Suomenlahdelle nähtiin heinäkuun ekoina päivinä vajaa 10 riuttatiiraa, joten aamustaiji Kallioholmassa oli ajankohtainen.


Merellä lillui kaivuripaatti, jonka ohitti mm. kaksi kiislaa muutamien ruokkien lisäksi. Jokunen kahlaajakin oli menopäällä ja reilut sata tukkasotkaa pyyhälsi etelään.


Staijin jälkeen kompattiin kärjen ja Tyrnikarin pusikot. Neljä kivitaskupoikuetta mainittavimmat havikset.


Pakollisen Technipin altaan tsekkauksen jälkeen Lietteille.


Pitkosten päässä odotti pieni yllätys, metsähanhi. Hiukan siipeensä saanut ja toista jalkaansa ontuva lintu oli meille ensimmäinen heinäkuinen havis lajista.


Niityn reunalla piipersi kaksi nuorta etelänsuosirriä. Toivoa lajin säästymisestä on yhä, vaikka koville ottaa kettujen ja varisten naapurissa.